|
Ljungan-jokea voisi hyvin kutsua helmeksi Ruotsin monien jokien joukossa, sillä se on uskomattoman kaunis ja sen meritaimenkanta on erittäin vahva. Jostakin syystä se on kuitenkin Suomalaisille kalastajille melko tuntematon ja on syyttä jäänyt kuuluisien Mörrum- ja Em-jokien varjoon. Joki on kuitenkin ehdottomasti tutustumisen arvoinen perhokalastuspaikka.
Koko. Ljungan on keskikokoinen joki, keskivirtaama on noin 100 kuutiota sekunnissa, leveys vaihtelee 30 ja 70 metrin välillä. Vesi on erittäin kirkasta, vain hiukan ruskehtavaa. Kovatkaan sateet eivät juuri värjää vettä eivätkä myöskään suoraan vaikuta veden korkeuteen, koska joki on säännöstelty. Suuret suvannot ja välissä olevat järvet toimivat veden tasaajina ja selkeyttäjinä. Siten Ljunganin virtaus pysyy koko kalastuskauden suhteellisen tasaisena ja vesi pysyy kirkkaana.
Ljunganiin nousee erittäin runsaasti meritaimenta ja myös jonkin verran lohta, mutta lohikanta on suhteellisen pieni joten lohijokena Ljungan ei ole kovin kuuluisa. Luontaisen poikastuotannon lisäksi jokeen istutetaan vuosittain kymmeniä tuhansia poikasia, jotka ovat alkuperältään joen omaa taimenkantaa. Joessa on myös erinomainen nopeakasvuinen harjuskanta, jota vähemmän kalastetaan, koska suurin osa kalastajista keskittyy meritaimenen ja lohen kalastukseen. Kalastusluvat. Kalastusalue on jaettu kahteen osaan joihin molempiin on oma kalastuslupansa. Tuna Östran kalastusalue alkaa Viforsenin padosta ja päättyy Prästholmarna-saarten yläpuolelle ja Nedre Ljunganin kalastusalue jatkaa siitä merelle asti. Yhdellä kalastusluvalla voi siis kalastaa noin 7,5 kilometrin jokialueella. Neuvotteluja on käyty alueiden yhdistämiseksi mutta toistaiseksi molemmilla alueilla on oma kalastuslupansa. Kalastusluvan hinnat ovat samat molemmilla lupa-alueilla, se maksaa 60 kruunua/ vuorokausi tai 200 kruunua/ viikko. Kalastuslupia saa mm. paikallisilta huoltoasemilta ja kahdesta lupa-automaatista jokivarresta. Alle 15-vuotiaat lapset saavat kalastaa ilmaiseksi.
Mikäli kelit pysyvät leutoina voi kalastus olla marraskuussa rauhoituksen jälkeenkin tuloksekasta. Lohenkalastus ajoittuu kesä-heinä-ja elokuuhun. Suurin osa Ljunganin meritaimenista on kooltaan 1-4 kilon välillä, mutta joka vuosi saadaan paljon suurempiakin, suurimpien yksilöiden ollessa 10 kilon jättiläisiä. Lohien keskipaino on viiden kilon paikkeilla. Kalastussäännöt. Vain vapakalastus on sallittua, joko perholla, uistimella tai madolla. Lyijyn käyttö lisäpainona kalastuksessa on ympäristösyista kiellettyä. Kaikki ylösotetut lohet ja meritaimenet suositellaan punnittavaksi ja ilmoitetaan joen omaan saalisrekisteriin. Meritaimenen alamitta on 45 cm, lohen alamitta on 50 cm ja harjuksen alamitta on 35 senttiä Nedre Ljunganin alueella ja 30 cm Tuna Östran alueella. Nedre Ljunganin kalastusalueella on voimassa kolmen meritaimenen vuorokausikiintiö/kalastaja. Tuna Östran kalastusalueella ei ole vuorokausikiintiöitä. Tuna Östran kalastusalueella on tavallisissa perhoissa sallittu 1-tai 2-haarakoukku, putkiperhossa vain 1-haarakoukku. Kaikki ulkopuolelta tarttuneet kalat on vapautettava välittömasti vahingoittumattomana. Välineet. Suurin osa meritaimenen ja lohen perhokalastajista käyttää 14-15 jalkaisia kahdenkäden lohivapoja ja keloja, mutta 12-13 jalkaisellakin vavalla ja siihen sopivalla kelalla tulee toimeen mainiosti. Muutamat perhokalastajat käyttävät myös yhdenkäden vapoja ja keloja meritaimenen kalastuksessa, mutta useimmat valitsevat kuitenkin kahdenkäden välineet, koska joki on paikoitellen melko leveä ja meritaimenetkin voivat olla jopa 10-kiloisia, lohista puhumattakaan. Harjuksen kalastuksessa kevyet 4-5 luokan yhdenkäden perhovälineeet ovat sopivat. Perhosiimoja on syytä varata mukaan useita erilaisia veden korkeuden ja lämpötilan mukaan. Useimmat perhokalastajat käyttävät meritaimenen kevät-ja syyskalastuksessa intermediate tai erilaisia uppoavia ampumapäitä.
Useimmiten perhot sidotaan joko kaksihaaraiseen lohikoukkuun kokoa 4, 6 tai putkiperhoversioina lyhyeen puolen tuuman kupariputkeen 4-8 sentin ketunkarvasiivellä varustettuna. Kahlaus. Kahlaaminen Ljunganissa on suhteellisen helppoa eivätkä kivet ole liukkaita, normaali kahluuhousuvarustus riittää hyvin. Suosittelen kuitenkin huopapohjaisten kahluukenkien käyttöä. Useassa paikassa pohja on helppokulkuista hiekkaa tai soraa, kahluusauvaa ei siksi juurikaan tarvita. Virta on kuitenkin joissakin kohdissa melko kova, eli se on syytä huomioida kun valitsee kahluureittiä ja heittopaikkoja. Palvelut. Pari kilomeriä jokisuulta ylävirtaan päin on pikkukaupunki nimeltään Njurunda, sieltä löytyvät tärkeimmät peruspalvelut: grilli, ravintola, apteekki, ruokakauppoja, huoltoasema yms. Noin kymmenen kilometriä jokisuulta pohjoiseen on Sundsvall, joka on noin 150 000 asukkan kaupunki josta löytyy lähes kaikki mahdolliset palvelut. Seuraavassa lyhyt kuvaus joen tunnetuimmista kalastuspaikoista järjestyksessä alkaen kalastusalueen ylärajalta eli Viforsenin padosta alaspäin ja päättyen mereen. Näiden tunnetumpien paikkojen lisäksi joessa on paljon muitakin mielenkiintoisia vähemmän tunnettuja nivoja ja virtapaikkoja, joista jokainen perhokalastaja voi löytää oman mielipaikkansa. Lisätietoa Ljunganin kalastuksesta mm. karttoja ja saalistilastoja löytyy internet osoitteesta www.fiske.sundsvall.se Viforsen. Kalastusalue alkaa 100 metriä padosta alaspäin, rannassa on kyltti joka osoittaa alueen ylärajan. Kalastettava alue on nopeavirtaista nivaa, joka on parhaimmillaan korkealla vedellä. Paikka on helpoimmin kalastettavissa joen pohjoisrannalta kahlaamalla. Joen etelärannalla on pieni saari johon menee silta. Saarestä käsin pystyy kalastamaan tehokkaasti alueen yläosan. Viforsen on hyvä lohipaikka kesällä ja erityisesti loppusyksyllä hyvä meritaimenpaikka.
Grenforsen. Yli kilometrin pituinen koskialue jossa on useita hienoja kalapaikkoja. Alueen keskiosalla olevat Bordet ja Ön ovat paremmin kalastettavissa joen eteläpuolelta, kun taas alueen alaosassa olevan Stockenin kalastus onnistuu parhaiten pohjoisrannalta. Grenforsenin koskia on entisöity ja ne ovatkin ylemmän lupa-alueen parhaita meritaimenpaikkoja. Grenforsenin kosket toimivat hyvin kaikilla vedenkorkeuksilla. Persnacken. Lyhyt kova koski jossa on lyhyt mutta mielenkiintoinen niska-alue. Kalastus onnistuu molemmilta rannoilta mutta ehkä paremmin etelärannalta. Myös kosken alaosassa on lyhyt hyvä loppuliuku. Persnacken on parhaimmillaan normaali- tai korkealla vedellä. Klaras. Hitaasti virtaavaa nivaa. Tasainen hiekka ja sorapohja ja alue näyttää ensisilmäyksellä melko mitäänsanomattomalta, mutta on kokonaisuudessaan erittäin hyvää suurtaimenten paikkaa. Monet Ljunganin suurimmista taimenista on saatu täältä. Helpoin kalastaa joen pohjoisrannalta. Helppo paikka kahlata ja kalastaa, erityisesti keväällä erinomainen meritaimenpaikka. Klaras on selvästi parhaimmillaan normaali- tai korkealla vedellä.
Hieno paikka sekä kalastuksellisesti että maiseman puolesta. Hiekkasärkkien jälkeen pohjoisranta jatkuu hitaasti virtaavana nivana, joka on nimeltään Höken. Pohjassa on paljon suuria kiviä ja siten hyviä asentopaikkoja kaloille pidempäänkin pysähdykseen. Allstaforsenin alueet toimivat hyvin eri vedenkorkeuksilla.
Hyvä kalapaikka ja uskomattoman kaunis maasto ja ympäristö. Jostakin syystä tämä on vähemmän kalastettu paikka, täällä saat usein kalastaa rauhassa. Prästholmarna on hyvin kalastettavissa eri vedenkorkeuksilla, se on ehkä kuitenkin parhaimmillaan normaali- tai korkealla vedellä.
Pitkä kosken niska joka on helppo kahlata ja kalastaa. Alemman kosken niska on myös potentiaalista ottipaikkaa ja se puolestaan on helpommin kalastettavissa joen etelärannalta. Sinne joutuu kävelemään parkkipaikalta jonkun matkaa. Nolbyströmmen on myös kuuluisa isojen meritaimenten paikkana, joka on parhaimmillaan normaali- tai korkealla vedellä. Västboforsen. Lyhyt kova koski jossa on erittain hieno leveä niska-alue, jonka kalastus on mahdollista vain joen etelärannalta. Västbo on yksi harvoista Ljunganin koskista jossa myös kalastus ankkuroidusta veneestä on sallittu. Kosken yläpuolella on kaksi lyhyttä nivaa jotka ovat nekin hyviä taimenpaikkoja. Niiden kalastus onnistuu paremmin joen pohjoisrannalta. Ne ovat helppoja paikkoja kalastaa ja kahlata. Västbon paikat toimivat parhaiten normaalilla tai korkealla vedellä.
Hyvä kalapaikka sekä lohelle että meritaimenelle, mutta yksi harvoja Ljunganin paikkoja joka vaatii pitkiä heittoja ja rohkeaa kahlaamista. Paikassa on myös laavu, puucee ja tulentekopaikka. Järnvägsforsen on parhaimmillaan matalalla tai normaalilla vedenkorkeudella. Grimman. Grimman on oikeastaan Järnvägsforsenin alaosaa ennen viimeistä koskea. Hieno kovan virran sisäreuna ja kosken niska. Erittäin hyvä meritaimenpaikka, helppo kahlata ja kalastaa, siksi myös usein suosittu. Se on oikeastaan ainoa paikka Ljunganilla missä voit joutua hiukan aikaa odottamaan heittovuoroasi. Kalastus onnistuu järkevästi ainoastaan etelärannalta. Myös täällä rannassa on laavu ja tulentekopaikka. Grimman toimii hyvin eri vedenkorkeuksilla.
Länsirannan puoli on rannan tiheän puuston vuoksi vaikeampi kalastaa, mutta siksi myös vähemmän kalastettu. Alueen yläpäässä länsirannalla on pieni hiekkasaari johon pääsee kahlaamaan. Saaresta käsin pystyy hyvin kalastamaan alueen yläosaa. Alue on parhaimmillaan matalalla tai normaalilla vedenkorkeudella. Värstanacken. (Toiselta nimeltään Tolvnacken) Viimenen koski ennen merta ja jokisuistoa. Hieno paikka joka on kalastettavissa ainoastaan joen länsirannalta. Hieno kosken niska-alue ja pitkä koski jossa on hyviä kovan virran reunoja. Myös erinomainen kosken loppuliuku. Hieno paikka jossa saa olla usein aivan yksin, koska päästäkseen sinne on käveltävä noin 1,5 kilometriä parkkipaikalta. Hieno virtaus ja hyvä meritaimenpaikka joka on helppo kalastaa, toimii hyvin eri vedenkorkeuksilla. Lisää tietoja Ljunganin kalastuksesta löydät nettisivuilta: www.fishmaster.fi ja www.fiske.sundsvall.se Lisää kuvia Ljunganista löydät kuvagalleriasta.
|