Kirjoittanut Kimmo Österman

Yleistä. Kokemäenjoen kalastusalue keskittyy Nakkilan ja Harjavallan alueelle ja on nimeltään Nakkilan seudun virkistyskalastusalue. Kalastettavaan alueeseen kuuluu yhteensä kuusi koskea tai nivaa. Kalastuslupia saa mm. Nakkilan Esso huoltamolta joka on auki ympäri vuorokauden. Vuorokausilupa maksoi 7 euroa vuonna 2004. Huom! Valtion kalastuksenhoitomaksu on esitettävä luvan oston yhteydessä. Kalastus on sallittua ympäri vuoden. Kokemäenjoki on luonteeltaan keskisuuri joki ja sen leveys vaihtelee 20 ja 60 metrin välillä.

Kalastusalueella on vuosittainen suurin kala-kilpailu johon voi saaliinsa ilmoittaa. Muutenkin kannattaa ainakin lohet käyttää virallisessa punnituksessa koosta huolimatta, näin osallistuu arvontaan ja kala päätyy viralliseen saaliskirjaan. Kalojen punnitus tapahtuu kalastuksenvalvoja Penttilän luona Ruskilan kosken vieressä. Nakkilasta löytyy kauppoja, huoltamo, ravintoloita yms. peruspalvelut.

Kahlaaminen Kokemäenjoessa on paikoin vaikeaa pohjan epätasaisen muodon, kivien liukkauden sekä ajoittain veden sameuden vuoksi. Kivet ovat rannoilla erittäin liukkaita joten onnettumuuksiakin sattuu! Kahluusauva on tarpeellinen ellei omista erittäin hyvää paikallistuntemusta joesta. Paikoitellen myös voimakas virta saattaa yllättää, tarkkaile veden korkeutta koko ajan! Saattaa olla että et pääse takaisin esim. Arantilan saaresta jonne menit kuivin jaloin!

Alueen alin koski on Ruskilan koski, siitä ylävirtaan päin sijaitsevat Arantilankoski, Pämpinkoski, Tyninriutta, Kortteenkari ja viimeisenä noin 400 metriä ennen Harjavallan voimalaitosta on Kistu joka tunnetaan paremmin puhdistuslaitoksen koskena lähellä sijaitsevan jätevedenpuhdistamon takia.

Veden korkeuden vaihtelut ovat Kokemäenjoessa voimakkaita ja vaikeasti ennakoitavia yläjuoksulla sijaitsevan voimalaitoksen takia. Juoksutus vaihtelee 100 ja jopa 700 kuution välissä. Veden korkeuden vaihtelun vuoksi vesi saattaa värjääntyä ajoittain pahoinkin lähes maitokahvin väriseksi. Yleisesti vesi laskee illalla ja on yön alhaalla ja nousee taas aamulla, viikonloppuisin vesi on usein alempana kuin arkisin.

Kalasto. Kokemäenjoen kalakanta on monipuolinen. Pääasialliset pyyntikohteet ovat lohi, meritaimen ja kirjolohi. Myös jossain määrin kuha, siika ja turpa joka kasvaa jopa 2 kilon painoiseksi ja on taistelutahdostaan kuuluisa kala. Keväällä ja syksyllä jokeen nousee meritaimen, silloin kalastajilla on hyvä mahdollisuus useampikiloisiin kirkkaisiin taimeniin.

Lohen nousu alkaa heinäkuun alussa, mutta parasta kalastusaikaa ovat syys- ja lokakuu. Lisäksi jokeen nousee syksyllä vaellussiikaa joka on mukavan kokoista aina neljään kiloon saakka. Vuosittain suurimmat saadut lohet ovat jopa yli 20 kiloisia, suurimmat taimenet painavat lähes kuusi kiloa.

Kalastus. Perhovavoista ehkä järkevin valinta Kokemäenjoelle on 14-15 jalkainen kahdenkäden vapa. Tosin pienemmilläkin, esimerkiksi 12-13 jalkaisella tai jopa yhdenkäden vavalla pärjää, etenkin kesäaikaan. Siimoina kannattaa käyttää nykyaikaisia ampumapäitä veden nopean korkeuden vaihtelun vuoksi.

Veden sameuden vuoksi lohta joutuu kalastamaan usein pohjan tuntumasta joten erilaiset upposiimat ovat käyttökelpoisia. Joki on enemmän ehkä spinflugakalastukseen sopiva, mutta toki perhovälineilläkin pääsee mukaviin tuloksiin jos vain veden korkeus sen sallii.

Käytetyimpiä perhoja Kokemäenjoella ovat bucktail-siipiset putkiperhot, väreinä puna/musta, oranssi/musta ym. vahvan kontrastin perhot. Lisäksi muita hyviä perhomalleja ovat Red Butt, Green Butt, Phatakorva, Uppo-Bomberit...

Ruskilan koski on luonteeltaan voimakasvirtainen lyhyt ryöpsäys ja kalastettavissa parhaiten matalalla vedellä. Korkealla vedellä on vaikea päästä heittopaikkoihin jotka sijaitsevat lähellä itse kosken niskaa. Vesi saattaa katkaista kulkureitin kahdesta kohtaa jolloin paikoille pääsy on mahdotonta. Kalastus keskittyy lähinnä niskan alueelle ja siitä noin 40 metriä ylävirtaan. Niskasta ylävirtaan sijaitsee selvä kohouma joka on ehkä merkittävin ottipaikka. Toki koko alue kannattaa kalastaa huolellisesti läpi. Seuraa veden korkeutta jatkuvasti ettet ylläty, sillä kulkureitti täyttyy nopeasti kuohuvaksi koskeksi veden noustessa! Ruskilassa on myös laavu ja tulentekopaikka.

Arantilan koski sijaitsee aivan Nakkilan keskustassa. Perille löytää helposti kosken yli kulkevan sillan johdosta. Arantila on pisin kalastusalueen koskista ja on helposti saavutettavana ajoittain jopa ruuhkainen. Potentiaalista ottipaikkaa on tarjolla mukavasti. Suosituin paikka on ehkä ns. ykkösen niska, mikä on parhaiten kalastettavissa matalalla vedellä, jolloin saareen pääsee helposti kulkemaan. Sama pätee Arantilassa kuin Ruskilassakin, tarkkaile veden korkeutta! Saaresta on todella vaikeaa päästä pois jos vesi nousee huomaamatta.

Pämpin koski on lyhyt, syväniskainen koskipaikka. Alue on kalastettavissa parhaiten matalalla vedellä, sillä korkealla vedellä uoma täyttyy puurajaan saakka ja heittämään ei juuri pääse. Niskalla voi käyttää jopa 750 grainisia upposiimoja vahvan virran ja niskan syvyyden vuoksi. Kalastus on sallittu ainoastaan Nakkila-Harjavalta tien puoliselta rannalta. Alueella on kalastajia todella vähän lyhyen kalastusalueen sekä pienemmän saalisvarmuuden takia, toki täältäkin saadaan mukavia kaloja vuosittain.

Tynin koski on lähinnä nivamainen virran kiihtymä jossa on ajoittain runsaasti kalaa. Alue on kalastettavissa molemmilta rannoilta mutta "parempi" ranta on Satalinnan sairaalan puolinen ranta jossa sijaitsee ns. Tynin riutta. Riutta on matalalla vedellä kuivana ja kalastustettavaa matkaa kertyy noin 100 metriä. Ajoittain saattaa venekalastus häiritä alueen muuta kalastusta. Potentiaalista ottipaikkaa on koko matkan ja kaloja näkyy ajoittain mukavasti pitäen kalastajien mielenkiinnon korkealla.

Rantaan on Tynissä pitkä matka ja auton joutuu jättämään noin 700 metrin päähän. Lisäksi rantatörmä on todella jyrkkä ja liukas, pidä vapasi suojaputkessa rantaan asti! Myös Nakkila-Harjavallan puoleinen ranta on kalastamisen arvoista aluetta ja kulku alueelle on huomattavasti helpompi. (Lukuunottamatta jyrkkää laskua joen rantaan.)  Myös Tynissä on tulentekopaikka ja laavu kalastajia varten.

Kortteenkari on alue jossa on vaihtelevaa kalastusaluetta jokaiseen makuun, haittana on lähinnä lyhyet kalastusalueet. Korkealla vedellä on melkein mahdoton kalastaa Satalinnan sairaalan puoliselta rannalta, sen sijaan laavun puolinen ranta on välttävästi kalastettavissa jopa korkeammalla vedellä, tosin perhovälineillä ei järkevää. Kortteenkari on helppo saavuttaa Nakkila Harjavalta tien puolelta. Parkkialueella on hirsilaavu jossa voi vaikka yöpyä. Alas rantaan johtavat puurappuset joten kulku on vaivatonta. Kortteenkari on suhteellisen pienimuotoinen paikka ja jo kolme kalastajaa tekee paikasta jo hieman ahtaan oloisen. Matalalla vedellä kannattaakin suunnata vastarannalle jossa on paikoin mukavat kalastuspaikat ja tilaa enemmän johtuen hankalasta kulkureitistä alueelle. Varsinkin rantaan laskeutuminen jokitörmältä voi tuntua extreme kokemukselta.

Kistu on alueen ylin kalastuspaikka joka on noin 500 metriä ennen Harjavallan voimalaitosta. Kistu on ehkä suosituin lohenkalastuspaikka Kokemäenjoella. Se voi olla ajoittain ruuhkainen, mutta yleensä vuorottelu pelaa hyvin ja siten varteenotettava paikka jos kalastajan mielessä on lohi.

Alueelta saadaan vuosittain eniten lohia mikä johtuu osaltaan myös kalastuspaineesta. Kistu on spinflugamiesten suosiossa oleva alue jossa pärjää myös perinteisillä perhovälineillä. Alas vievät rappuset on uusittu joten myös kulku rantaan on helpottunut.

Kistussa on myös jonkin verran venekalastusta mutta joen leveyden vuoksi se ei ole häiritsevää. Alue on nivamainen virran kiihtymä ja kalastus matalalla vedellä on vaikeaa heikon virtauksen vuoksi. Myöskin erittäin korkealla virtaava vesi tuottaa ongelmia, paikka onkin parhaimmillaan normaalilla veden korkeudella.