Jouni Rauha soitti eräänä lauantaiaamuna kysyen, voisiko hän käydä meillä kylässä. Kysymys oli hieman hämmentävä, vaikka olinkin käyttänyt melko usein hänen kalastusopaspalveluitaan. Annoin tietenkin luvan vierailuun ja kun hän saapui, vierailun syy selvisi melko nopeasti. Hän kertoi perustamastaan Perhoinfo tiimistä ja kysyi halukkuuttani ryhtyä yhdeksi sen jäsenistä. Hetken mietittyäni lupauduin, vaikka en ollut siinä vaiheessa ollenkaan varma, pystyisinkö täyttämään hänen ja tiimin toiveita. Itse asiassa pyyntö taisi hieman jopa imarrella minua, koska olin jo aiemminkin kirjoitellut erilaisia matka- ym. tarinoita, lähinnä edustamani perhokalastusseuran lehteen. Jouni rauhoitteli minua sanomalla: "kyllä sinä pärjäät, älä huolehdi".

Alkuun pääsin siten, että kaivelin jo olemassa olevia tiedostojani ja etsimme sieltä yhdessä sopivia julkaisukelpoisia juttuja. Siten oli tiimiläisen urani pää avattu. Sovimme myös aika nopeasti, että Inarijoki ja sen kalastus voisivat olla minun "spesiaalini", koska olen kalastanut sitä seitsemänä kesänä. Ja yleensä samoja paikkoja koluten, joten ehkä minulla voisi olla jonkin verran tuntemusta niiden joenosien kalastuksesta. Siltä pohjalta syntyi ensimmäinen laajempi juttuni koskien juuri Inarijokea, ja tarkemmin eräitä Karigasniemestä ylävirtaan olevia koski- ja nivapaikkoja. Lisäksi kirjoitin hieman yleisemminkin alueen kalastuksesta, kalastajan käytöksestä, palveluista, ja majoituksesta samalla ohjeistaen sinne aikovia, ohjeet luonnollisesti omiin kokemuksiin perustuen.

Ajan kuluessa sain kirjoittaa lisää tuntemistani joista, mm. Merikarvianjoesta ja aika nopeasti tulivat kuvaan mukaan erilaiset vapa- ja varustetestit. Testien tekeminen oli minulle alkuun hieman arveluttavaa, koska perhokalastajilla on hyvin erilaiset tarpeet ja tavat. Kuka tykkää yhdestä, se ei sovi jollekin toiselle ollenkaan. Olen kuitenkin ajan kuluessa opetellut lyömään omaatuntoani "korvalle", koska kirjoitan kulloisenkin testin omaan kokemukseeni perustuen ja omien tuntojeni pohjalta.

Matkakertomuksia on syntynyt mm. sen myötä, että olen saanut olla mukana melko monella Fishmaster Finland Oy:n järjestämällä kalastusmatkalla. Roolini on niillä ollut hyvinkin erilainen vaihdellen asiakkaasta "työmyyräksi," ja olen yrittänyt välittää kulloisenkin matkan tunnelmaa siten kun olen sen itse tuntenut. Olen myös vuosien myötä alkanut pohtia perhokalastuksen syvintä olemusta ja siltä pohjalta on syntynyt muutamia "myllykirjeitä", jotka Jouni on ilokseni julkaissut. Tähän harrastukseemme on valitettavasti pesiytynyt lieveilmiöitä joiden moni harrastaja soisi häviävän ja olen yrittänyt joillakin jutuillani vaikuttaa perhokalastajien mielipiteisiin ja käytöstapoihin. Ehkä välillä hieman ryppyotsaisestikin, mutta asiat joita olen "sorkaissut", harmittavat itseni lisäksi myös monia muita. No, onneksi on ollut foorumi, jolla olen saanut purkaa paineitani. Perhoinfo sivuston tarkoituksena ja tiimiläisten tehtävänä on levittää opastuksen lisäksi myös oikeanlaista perhokalastuskulttuuria sekä kunnollisia perhokalastajien käytöstapoja.

Tiimiin kuulumisen parhaana puolena olen kokenut sen, että olen saanut kirjoittaa juuri siten kuin olen halunnut. Olen ollut myös ylpeä - mutta en leuhka - siitä että saan kuulua tällaiseen "joukkueeseen". Olen aina ollut sitä mieltä, että jokaisella perhokalastusta harrastavalla on jotain annettavaa nykyiselle, mutta ennen kaikkea tuleville kalastajapolville, ja mikä olisikaan parempi tapa kuin kirjoittaa tuntemuksistaan ja tavoistaan. Varsinkin nyt kun ei liene maankolkkaa, jossa ei olisi toimivia Internet-yhteyksiä. Ehkäpä luettu teksti jää myös paremmin mieleen kuin kuultu tarina. Lisäksi kerran lukemansa voi tarkistaa uudelleen sieltä nettisivulta, mutta kuultu juttu tahtoo unohtua, tai sitten sen merkitys muuttaa ajan kuluessa muotoaan.

Tiimissä on seitsemän jäsentä, joista olen tavannut henkilökohtaisesti vain kolme. Näiden kolmen ystävän kanssa olen melko säännöllisesti netti- tai tapaamisyhteydessä Viime lokakuussa järjestetyltä tiimiläisten yhteiseltä kalastusmatkalta Ljunganille kolme muuta joutui valitettavasti jäämään pois työ- tai muiden esteiden takia, enkä ole heitä muuallakaan tavannut. Tiimin toimivuuteen sillä, olenko tavannut heidät vai en, ei ole mitään merkitystä. Perhoinfotiimi elää, voi hyvin ja pitää yllä perhokalastussivustoon liittyviä perinteitä jatkaen vähintäänkin samaan tyyliin kuin tähänkin saakka.

Mitä kulunut vuosi on sitten antanut, tai merkinnyt minulle. Ennen kaikkea se on antanut sen, että olen voinut purkaa sekä jakaa muillekin ajatuksiani ja kalastusmatkoilla kokemiani tuntemuksia kirjoittamalla niistä. Ei ole tarvinnut "kinata" rantapensaikoissa toisten kalastajien kanssa. Merkityksellinen kulunut vuosi on ollut siten, että olen saanut olla yksi tiimin jäsenistä. Merkitystä on myös sillä, että jotkut lukijat ovat tunnistaneet minut lukemiensa juttujen, tai luultavammin niiden yhteydessä olleiden kuvien perusteella. Ehkä suurin merkitys on kuitenkin ollut sillä, että olen voinut ja saanut kirjoittaa omalla nimelläni. Olen voinut pistää pääni pensaasta esiin. Juttuni olen kirjoittanut lähinnä omista tuntemuksistani, en niinkään koko tiimin. Siihen en kykenisikään, eivät myöskään valtuuteni riittäisi.

Kun muutaman päivä sitten alkoi toinen vuoteni Perhoinfo tiimissä, odotan tulevaa ihan eri tuntein, kuin aloittaessani. Pelko siitä että en pärjäisi on poissa, ja tilalla on tunne että jos en vaikka osaisikaan, uskallan. Siltä pohjalta on hyvä ponnistaa kohti "uusia seikkailuja".

Perästä kuuluu, sanoi torventekijä.

Ilkka Lehtinen

Perhoinfo tiimin jäsen